Muistan kun vähän päälle parikymppisenä mutsini patisteli minua, kitkemään kasvamaata ja tekemään muita puutarhan hoidollisia toimenpiteitä. Muistan kun se sapetti niin saatanasti. Mutsini aina toitotti, että kyllä ne aika kultaa muistot ja jonain päivänä alat kaipaamaan moistapuuhaa. Muistoista vitutus ei ole kyllä kadonnut minnekkään, mutta... Tänään havaitsin tekeväni meidän viherhuoneessa kevät toimenpiteitä, karsimista ja kuolleiden tai heikkojen oksien poistamista. Pari tuntia vierähti puuhassa noin vain ja ilman minkäänlaista vitutusta. No ne ole mitään hyötykasveja vaan iso joukko todella kookkaaksi kasvaneita eksoottisia ryytejä, mutta kuitenkin se tuotti vielä mielihyvää. Varsinkin kun huomasi kiinanruusussa jo ensimmäiset nuput. Olen siis tulossa vanhaksi, kun alan diggailla moista toimintaa. Eilen tuli tilattua vielä lisää erilaisia eksoottisa kasveja erilaisia kesäkukkia, eukalyptuksia ja chilejä. Kaikki siemeninä - tulee parempi fiilis, kun ne saa kasvamaan isoiksi. 4 siemenestä kasvatettua kaktusta on viherhuoneen ikkunalla ja kanarian traakkipuun molemmat versot alkaa olla ylittäneet kriittisen iän. Akvaarion vesi toimii paremmin lannoitteena kuin yksikään tähän mennessä hankituista purkkikamoista. Akvan suodattimen pesuvesi on oikeaa pommia kasveille. Jep nyt on talviloma ja minulla on aikaa myös kasveille.