Olen ollut lomalla viime viikon. Olen ottanut lomaa arjestani ja tullut siihen lopputulokseen, etten kaipaa työtäni, bändiä tai muutakaan arkista puuhastelua. Olen pitänyt viimeisen kesäloma viikkoni ja lomaillut omassa rauhassani kotonani. En ole vastaillut puhelimeen - olen ainoastaan hoitanut eläintenhoitohommelit ja muuten ollut täysin vapaaherra. En kaipaa työtäni en sekuntiakaan, joten kai siitä siis on laittauduttava eroon. Miksi tehdä jotain, joka ei kiinnosta pätkääkään? Rahan takia? Raha on vain järjestely kysymys. Miksi tehdä työtä on pikemminkin se kysymys? Minulla ei ole mitään tarvetta työnteolle. Siis oikea duunin vääntämiselle. Se ei määrittele minua mitenkään, eikä missään nimessä ole mikää olennainen osa minua. Voin olla varsin hyvin ilman. Tällähetkellä olen tullut siihen tulokseen, että on taas aika rueta tekemään hommia sen eteen, ettei tarvitse vääntää oikea duunia.

Tämän päivän lehdessä oli siitä mitä alaa kannattaa palkan suhteen opiskella ja mitä ei. Onko raha jokin määre työnmielekkyydelle? Tästä saa hyvin fyrkkaa tarkoittaa siis, että tätä kannattaa tehdä? Mitä väliä työnsisällöstä? No itse olen akateemisesti koulutettu, mutta en tee kuin osa-aikaista akateemista työtä. Pääasillinen leipäduunini on jotain aivan muuta kuin mihin minulla on koulutus. Olen vaihtanut rahan vapaa-aikaan - enkä kadu sekuntiakaan. Tämä on ainoa elämäni miksi haaskata sitä työnteossa? Voin vallan hyvin tehdä vain lyhyttä päivää ja saada sen verran fyrkkaa, että tulen toimeen ja saan pidettyä elintasoni yllä.  Minulla on periatteessa neljä työtä, viidennen olen jo pudottanut pois listalta turhana. Kahta teen rahan saamiseksi ja kahta, koska niissä olen hyvä ja ne kiinnostaa, mutta vain harrasteen omaisina. En todellakaan halua ammattimuusikoksi, se voisi pois kaiken pohjan homman terapeuttisuudelta. On siis ruettava miettimään keinoa päätyä vapaa herraksi. Maanantaina kun odottaa taas paluu todellisuuten eli arkeen.