lauantai, 20. maaliskuu 2010

Hiljaisuuden jälkeen

Olen ollut viime aikoina aivan sairaan puhki. Ei ole jaksanut laittaa minkään suhteen tikkua ristiin. Tässä kuussa ei ole juurikaan tullut tänne rustattua. Ei olisi tullut kovinkaan positiivista tekstiä. Lähdetään purkamaan siitä huonoimmasta päästä.

Akvassa on tapahtunut todella raskaita muutoksia. Kyträke otti ja delasi. Se oli kipeän oloinen pidemman aikaa ja sitten kun se alkoi olla paremman oloinen, se löytyi kuolleena akvaarion nurkasta. Se ei ollut noussut pintaan. Sillä oli kuin olikin se rakkovaurio. Vitutti ja raskaasti, mutta sille kalalle oli selkeästi parempi, että se delasi. Vaikkakin sillä oli selkeästi voimaskas tahto elää. 4 vuotta sinnittelyä niin vaivaiselta kalalta oli ihan jees suoritus. Suurimman kultakalan Pentin kuoleminen olikin sitten suoraan isku vasten kasvoja. Se sai suolen tukoksen. Se ulosti pelkkaa limaa kaksi päivää ja kun sitten ei enää limaakaan tullut ryhtyi kellumaan selkää. Olin saada vitutuksesta aivohalvauksen - happikin kulki huonosti.  

Tänään putsasin akvasta pois kaiken kaikkiaan 2 kiloa kasvimassaa. Piti saada reilusti uimatilaa. Tuli sitten nimittäin investoitua. Ostin japanilaisen kultakalan, joka oli kuin välimuoto kyträkkeesta ja Penasta. Oranssi kaveri, jolla on valkoinen lippis, mutta sillä on suora pyrstö ja evät kuin suoraan chinese ghost storystä. Sen nimeksi tuli Geiko.  Se ei ole mikään pieni enää vaan se oli jo valmiiksi parivuotias. Evineen aika lähelle Pentin kokoinen sillä erolla, että pyrstöä on noin 50 % kalan koosta. Se on istunut joukkoon erittäin hyvin ja vaikka se on ruykin niin se ei ole kyträke rakenteeltaan, vaan sulava joten se ui varsin hyvin. 70€ kalasta on paljon rahaa, mutta se on minulle lahja pyöreistä vuosista. Sekä lohdutus kala paikkaamaan parvessa tullutta aukkoa.  Se tuli ämpärissä kun se oli yksinkertaisesti niin iso, ettei sitä voinut pussittaa. Reipas ja terve kala. Utelias ja hyvä uimaan, joten akvassa alkaa taas olla kaikki hyvin. 

Duuni on sitten yksinkertaisesti niin perseestä, että nyt on sitten aika vaihtaa. Uusien järjestelmien sisään ajo tökkää niin perkeleen pahasti, ettei enää hermot kestä - mun koulutuksella kai löytyy muutakin duunia. Joten heti kun opetus on ohi niin mä alan laittamaan duuni hakamuksia ympäriinsä. Ihan sama vaikka sitten tänä kesänä ei olisi kesä lomaa, ei vittu haittaa. Uusi työ on vaan löydettävä saamarin nopeasti tai sitten jäätävä taas saikulle tenniskyynärpää takia. Sekään ei ole enää huono vaihtoehto - tämä meno tappoi viimeisenkin motivaation. Että semmoista tänään... 

Musa jutut etenee, mutta niistä sitten lisää joku toinen kerta.

torstai, 25. helmikuu 2010

Vihloo

Elämä käsipuolena ei ole mitään herkkua. Asioiden tekeminen oikealla kädellä ei ole lainkaa niin helppoa kuin kuvittelisi. Olen monessa suhteessa aikalailla kaksikätinen, joten uusien juttujen tekeminen on vain koordinaation harjoittelua - huteraa meininkiä.

Eilen tuli vaihteeksi pestyä toinen ulkosuodatin. Lisäsin pesun yhteydessä bakteeriymppiä suodattimeen ja huljutin substraattikorit vanhassa akvavedessä, ettei bakteeristo tykkäisi pahasti kyttyrää. Punppausteho kimposi ylöspäin silmissä. Toisessa päässä akvaa oleva vastaava pumppu jäi nyt täysin altavastaajaksi. Tänään on vuorossa sen pesu. Vaihdoin toiseen pieneen sisäsuodattimeen viime viikolla vaahtomuovit. Ne oli jo pahasti menossa läjään. Seurauksena oli selkeä parannus kierrätystehoon.  

Yksi neontetra oli potkaissut tyhjää. Se kelluskeli selkäuinti asennossa ison miekkakasvin muodostamassa tyvenessä. Kala oli täyskasvuinen, iästä mahdotonta sanoa, kun se voi olla varsin kyvin melkein 4 vuotias. Neon- ja kardinaalitetra parven kalojen iät vaihtelee noin 6 kuukaudesta 4 vuoteen, joten ei siis ihme, että parvessa vanhempien joukossa saattaa tulla harventumista. Ei sen suurempia tunnesiteitä noihin pikku sintteihin. Isompien kalojen menetys olisi pistänyt vituttamaan...

maanantai, 22. helmikuu 2010

Käsi prakasi

 Mun piti kirjoittaa tänään paljonkin, mutta käsi otti ja prakasi siihen pisteeseen, että huomenna pitää mennä lääkäriin. Ei kirjoiteta, koska se sattuu... Sorry päivitän tilanne jahka pystyn.  Ainiin rolemasterkampanjani, joka on kestänyt seitsämän vuotta on vihdoinkin saapumassa päätökseen -  vain yksi pelikerta jäljellä... Upeaa... Saikku hyvä...

sunnuntai, 21. helmikuu 2010

V**tu mikä viikko

 Olen ihan lopullisen paskana. Oli sen verran kireä viikko alla. Ei ole edes kunnolla konelle ehtinyt tämän viikon aikana. Kahtena iltana luennot, yhtenä iltana studio ja yhtenä iltana jouduin mennä auttamaan kaverin akvaa, kun sille oli tullut pilkkutauti infektio. Se ainoa vapaa ilta sitten vierähti kun jouduin tutkimaan tiistai iltana seuraavan päivän luento materiaalia. Samalla piti tarkistaa kuinka harjoitustyön suorittaminen onnistuu. Ohjeet oli relevantit, mutta tulokset saattavat olla sitten ihan mitä sattuu. No se on peruskurssia se, joten ei jaksa oikeasti olla kiinnostunut miksi tulokset mättää. Muistin juuri, että minulla on tuossa pöydällä parit tentit korjaamatta, joten hip hei huomisillalle on sitten kivaa aktivitettiä.  Tänään en laita tikkua ristiin asian eteen.

Kaverin akvaan tuli sitten vietyä myös erilaisia kasveja mun akvasta. Sinne meni yksi pieni miekkalehden taimi, josta kasvaa ajan kanssa jättiläismiekkalehti. Pari taimea jaavansaniasita, jotka pääsivät todella isoihin kantoihin kasvamaan.  Sitten annoin pari hyvää vartta pujorusolehtä, argentiinanvesiruttoa ja jättiläisvallisneriaa. Akva on vähän yli kolmesatanen, jossa oli vain muutama anubias ja pari jättiäisvesitähdikkiä. Joten tilaa on riittävästi myös noille isoiksi kasvaville. Ainiin etualalle tuli vielä pistettyä ruskomelalehteä. Hän oli kovasti kiitollinen, kun akvaarioliikeissä, kasvit ovat kovinkin kalliita. Minä olin vaan tyytyväinen, ettei minun tarvinnut roskiin laittaa. Kultakala altaasta kun saan laittaa noin kilonverran kasvimassaa kuukaudessa roskiin.

Kaikki jäte, joka päätyy suodattimiin, sentään menee hyötykäyttöön. Käytän suodattimien pesuveden kukkien kasteluun. En ole enää nyt pariin vuoteen tarvinnut mitään muuta lannotetta viherhuoneeseemme. Viherkasvimme ovat kasvaneet valtaviksi. Meillä jouduttiin katkomaan kuusimetrisiä traakkipuita keväällä. Kesän lopulla kolmemetrinen limoviikuna typätiin alle metriseksi, että se mahtuisi olohuoneen nurkkaan. Kiinanruusua ollaan typpäilty vähän väliä, mutta sillä on vielä noin puolimetriä kasvuvaraa kattoon. Toivottavasti kevät ehtii ensin ja saamme sen taas pihalle, jossa se viihtyi valtavan hyvin koko kesän. Takapihamme on todella hyvä paikka kasveille kesäisin.Sopivasti valoa ja varjoa. Nyt kun käytän akvan vedenvaihdossa otetun veden kasvien kasteluun niin puutarhamme kukoistaa todella rehevänä. Postiivinen uutinen on, että yksi eukalyptyksen taimista selvisi talven yli, suurin tappaja niille olikin valonpuutteen lisäksi kuivuus, jota luulisi ausseissa riittävän. No sekin päätyy pihalle karaistumaan, heti kun yöpakkaset päättyvät.

sunnuntai, 14. helmikuu 2010

Kaamea olo

Eilen Nekku-koiran mammalle tuli sellainen olo, että pitää vetää nakit silmille. Minäkään en ollut juonut viinaa ihan hetkeen, joten sitä päätimme, että illalla saunotaan ja joudaan viunaa ja pelataan lautapelejä. Päätimme myös laittaa ruokaa. Uunikasviksia ja kaslerpossun pihvejä kermakastikkeessa. Juomana laitettiin punkkua ja valkkaria ruualle. Ennen ruokaa juotiin minttukaakaot minttuviinasta. Saunotiin ja minä join gingerbeerin saunabissenä.

Lautapelinä meillä oli yllättäen disneymonopoli. Nekku-koiran mamma oli pelannut monopolia viimeksi parisenkymmentä vuotta sitten ja hänen pelituurillaan oli aikaslailla selvää miksi näin oli. Aivan kästittämättömän huono flaksi lähestulkoon kaiken suhteen - siis pelissä. Tausta musana soitin spotifysta huonoja käännös iskelmiä. Nousin junaan ja Autiomaa olivat kyllä aikas karuja esityksiä... Viinaa ei juotu mitenkään tolkuttomasti, mutta tänä aamuna oli sitten aivan järkyttävä darra. Oksensin koirapuiston aidan yli... Kirosin kirkasta aamua... Koiralle yritin olla vihoittelematta, tämä kun oli puhtaasti itseaiheutettua...