Elämä käsipuolena ei ole mitään herkkua. Asioiden tekeminen oikealla kädellä ei ole lainkaa niin helppoa kuin kuvittelisi. Olen monessa suhteessa aikalailla kaksikätinen, joten uusien juttujen tekeminen on vain koordinaation harjoittelua - huteraa meininkiä.

Eilen tuli vaihteeksi pestyä toinen ulkosuodatin. Lisäsin pesun yhteydessä bakteeriymppiä suodattimeen ja huljutin substraattikorit vanhassa akvavedessä, ettei bakteeristo tykkäisi pahasti kyttyrää. Punppausteho kimposi ylöspäin silmissä. Toisessa päässä akvaa oleva vastaava pumppu jäi nyt täysin altavastaajaksi. Tänään on vuorossa sen pesu. Vaihdoin toiseen pieneen sisäsuodattimeen viime viikolla vaahtomuovit. Ne oli jo pahasti menossa läjään. Seurauksena oli selkeä parannus kierrätystehoon.  

Yksi neontetra oli potkaissut tyhjää. Se kelluskeli selkäuinti asennossa ison miekkakasvin muodostamassa tyvenessä. Kala oli täyskasvuinen, iästä mahdotonta sanoa, kun se voi olla varsin kyvin melkein 4 vuotias. Neon- ja kardinaalitetra parven kalojen iät vaihtelee noin 6 kuukaudesta 4 vuoteen, joten ei siis ihme, että parvessa vanhempien joukossa saattaa tulla harventumista. Ei sen suurempia tunnesiteitä noihin pikku sintteihin. Isompien kalojen menetys olisi pistänyt vituttamaan...