Sosiaaliset mediat ovat yllättäviä. Vanha ryhmä, jonka kanssa hengattiin alkaa olla jälleen kontaktissa. Siis ne joiden kanssa meni 80-luvun loppu ja 90-alkupuoli. Nyt ollaan taas läjääntymässä. Mukaavaa havaita, että juuri mikään ei ole muuttunut, muu kuin se, että ikää on tullut lisää. No osa on onnistunut saamaan jälkikasvua, osa kuten minä on edelleenkin erittäin allerginen ajatukselle jälkikasvun maailmaan saattamiseksi. No oma eläintarhani on tietyssä mielessä "lapseni". Ei tartte koskaan tyhjään kotiin tulla. Mutta jotain ihmislapsi osastoa, hmm ei ikinä. Ja kun ollaan homo pari niin voidaan todellakin sanoa että ei ikinä, ei tule niitä vahinkoja. Kiva kuulla mitä ihmisille on tapahtunut näiden vuosien saatossa. Henkinen ikä ei ole juurikaan muuttunut eikä näemmä myöskään musiikkimaku. Olemme edelleen sitä generaatio x populaatiota, joka kieltäytyy kasvamasta aikuiseksi, isoiksi ollaan tultu jo aikaa sitten. Itse olen bändi kuvioiden takia esim naamakirjassa hankalasti löydettävissä, ihan puhtaasti jo sen takia kun on noita bändi kuvioita. Jengi ei oikeasti voi kuvitella millaisia huurupäitä tuolla ulkona oikein liikkuu.