Tänään piti putsata akvaario, mutta tietotekniset ongelmat veivät sen ajan ja erityisesti jaksamisen.  Varsinaisesti minun olisi pitänyt pätkiä kasveja akvasta, sillä levää ei laseihin ole kertynyt juurikaan ja rikkasuodatin näyttää puskevan kuplia tehokkaasti, joten sekään ei vielä kaipaa putsaamista. Argentiinanvesirutto onkin sitten se murheen kryyni, joka kaipaisi taas saksea. Se kasvaa noin 20 senttiä viikossa.  Näin kahdenviikon välein saan siis pätkiä pisimmistä varsista pois noin 40 senttiä. Sitä pitäsi trimmata samoin rusolehti punkee taas pinnan yläpuolelle useammasta paikasta. Menee huomiseen, joka on sitten aivan sairas kiirepäivä.

Tietokone ongelma johtui puhtaasti, työnantajani mokasta. Se oli unohtanut jatkaa opettajaoikeuksiani keväästä. Joten en saanut laitettua uutta editoitua matskua verkkoon eilen. Tänään huomasin kirjoitusvirheen, jota oli sitten editoitava kuntoon. Sillä seurauksella, että onnistuin sotkemaan tiedostorakenteen, minkä säätämisessä meni sitten aikamoinen tovi. No nyt se on verkossa ja kondiksessa. Huomenna ois opetuspalaveri, illasta bänditreenit, pitäisi jossain välissä siivota akva ja laittaa sapuskaa. Ehkä myös siivota suurin osa mökistä, kun broidi on veljentyttären kanssa saapumassa kylään lauantaina.  Veljen vaimo ei ole tulossa, koska hän ei voi kai sietää minua. Näin olen ymmärtänyt. Hän ei voi sietää oikeastaan ketään meidän suvusta - broidia lukuun ottamatta. No mutsin kanssa niiden välit ovat parantuneet, mutta broidin ja mutsin välit ovat edelleen tulehtuneet.  Vanhempieni avioerosta on kuitenkin jo kohta 10 vuotta. Broidi on riitaantunut faijankin kanssa, eikä hänen puoliskonsa voi sietää faijaa eikä faijan uutta avopuoliskoa- synnissä kun elävät. Kyllä uskovaisuus on sitten hieno asia. Minäkin kun haureudessa elän ja Jumalantahdon vastaisesti. No onneksi oma uskontoni on reippaasti suvaitsevaisempi -suvaitsen jopa muiden suvaitsemattomuuden.