Minua vituttaa äärettömästi, että lama on hidastanut lähiömme rakentamista. Sen piti olla meidän nurkan osalta jo ajat sitten valmis, vaan näin ei sitten käynytkään. Juuri nyt ne ryhtyivät rakentamaan jotain tontille, jolle piti tulla palvelutalo tai jotain. Ei kuulemma tule tai saattaa tulla - juupas eipäs vedätys on siinä pisteessä, ettei tiedä mitä tietolähdettä uskoa -yhdentekevää sinänsä, sillä ne mulkerot ovat ryhtyneet rakentamaan. Tai siis paaluttamaan perustuksia. Mikä on siis mukavampaa kun tulen rättipoikki väsyneenä duunista kotiin ja on päikkäreiden aika - niin koko sänky tärisee alle sadanmetrin päässä tapahtuvan paalutuksen takia. Onneksi unenlahjani ovat sitä sorttia, että katoan kuitenkin unten maille tärinästä huolimatta. Tosin tämä vaikuttaa unenlaatuun alitajuisesti. Tänään olin unessa surrealistisessa itäkeskuksessa, jossa oli joukko rytmissä hyppiviä jättiläisiä.  Mistähän moinen ilmiö?

Toinen vituttava ilmiö on jäätelöauto. Se saamarin renkutus pitäisi kai kieltää lailla. Lötsö ei osaa yhdistää sitä soittoääntä mitenkään jäätelöön, mutta joka kerta sen kuullessaan se ulvoo kuono kohti taivasta. Ei ollenkaan pöljämpi tilanne ulkona. Olen pari kertaa kiertänyt Lötsön kanssa jäätelöauton perässä sen reitillä siten, että se ulvoi ainakin viidellä myyntipaikalla. Kuski alkoi mulkoilemaan hostiilisti. Kiitos todennäköisesti Lötsön rodun, hän päätti jättää avautumisen välistä. Huonopuoli on se, että yksi jäätelöauton pysähtymispaikoista on meidän taloyhtiön parkkis. Joka tarkoittaa sitä, että Lötsö ulvoo antaumuksella ja lujaa viherhuoneessamme jokatoinen perjantai. Molemmilla puolella asuntoamme tosin on koiraperhe - joten he kyllä ymmärtävät. Minä itse en kyllä aina.