Olen joutunut, joka puolella opettamaan. Eilen sain opettaa päiväduunissani vanhemmalle työtekijälle eläkeläisvuoroa, jota joudun paskimmassa tapauksessa vääntämään seuraavat kolmekuukautta, jos kyseinen setä ei kykene nopeasti omaksumaan duunia. En tosin kykene ymmärtämään, mikä siinä voi olla niin vaikea, mutta me taidetaan olla omaksumis kyvyltämme hieman erilaisessa asemassa. Herralla taitaa painaa niskassa 60-luvun päihdekulttuuri ja sen tylsyttämät hokkarit.

Iltaopetus oli taas vaihteeksi antoisa kokemus.  Aihe oli se hankalin, mitä tähän syksyn luentosarjaan kuuluu, mutta luulen, että sain hankalat asiat valkenemaan ainakin osalle salin puolella istuneista. Ryhmän aktiivisuus, on minusta erittäin mukavaa ja toivon ,että se jatkuu myös kevään kurssilla. Minua kiusataan hyvillä ja asiallisilla kysymyksillä, joihin olen todennäköisesti osannut antaa tarpeeksi selkeitä vastauksia. Hauskin palaute tuli eräältä opiskelijata luennon jälkeen - en kuulemma ole ihan sellaisen tavanomaisen luennoitsian oloinen. No minulla taitaa olla hivenen erilainen ulosanti samoin kuin esiintymisrutiini. Kielikukkaseni taivat tulla aivan erimaailmasta kuin akateemisesta.