Tänään olin erityisen ahkera pakon edessä ja korjasin joulukuun alun tentin. 29 kappaletta tenttejä, joista yksi oli vielä se ruotsinkielinen. Ei ollenkaan huono saldo. Suurinosa painottui perempiin arvosanoihin. Enemmistö oli kolmosia. Vitosia ja nelosia oli myös paljon. Vain yksi hylsy ja muutama ykkönen ja kakkonen. Ehkäpä sittenkin suurin osa oli ymmärtänyt minun pääpointtini. Ainostaan, kun korjaa kerralla tuollaisen määrän tenttejä, tuntuu nupissa suhinaa. Oli luvannut tulokset kuunvaihteessa, joten tämä oli viimeinen mahdollinen päivä tehdä se. Toivottavasti seuraavalla kurssilla ei ole samanlaista määrää opiskelijoita. 

Olen akvassa ryhtynyt täsmäruokkimaan kyträkettä. Sen joutuu nykyisin pelastamaan jostain juntturasta melkein jokatoinen päivä. Hassua, ettei toinen pallomuotoinen kultakalamme Speedihuora, tarvitse lainkaan minkäänlaista apua tai erityiskohtelua. Se ui hyvin ja on varsin tehokkaasti taistelemassa osuudestaan ruoka-annoksista. Voi hyvin ja on varsin tyytyväinen kala, mutta se onkin ollut tässä akvaariossa ihan parisenttisestä saakka. Kyträke oli jo varsin suuri tullessaan edelliseen akvaamme, joten se oli päässyt kasvamaan paljon vähemmän virtaavassa vedessä. Tulos on siis nähtävissä, ympäristö tekijät vaikuttavat siis todella paljon lopulliseen tulokseen. Nykyisin se suhtautuu jo varsin rauhallisesti siihen, kun otan kädellä sen pois juntturasta ja siirrän sen jonnekkin turvallisempaan mestaan. Se alkaa selkeästi kesyyntyä. Ehkä siellä niiden tyhjien silmien takana tapahtuu sittenkin jonkinlaista henkistä toimintaa - vähäistä, mutta kuitenkin jonkilaista. Se on kamottavasta ulkomuodostaan huolimatta yksi rakkaimmista kaloistani.